Edellisestä postauksesta sai jo vähän sneak peekkiä mun arkilaukusta, joka sai hieman puunausta osakseen ja on taas as good as new. Mun lempilaukku on ollut jo kohta vuoden ajan tämä Kurt Geiger London Kensington-laukku, eli tipulaukku, ja innostus sen hankkimiseen tuli blogien lukemisen seurauksena tulleesta laukkukuumeesta sekä akuutista käsilaukun puutteesta. Halusin löytää laukun, joka on laadukas ja joka on samalla jokapäiväinen käyttöesine, eli kestävä käytössä. Sellainen luotettava mid tier-tason design-laukku. Kurt Geigerin laukut on siis mun mielestä laadukkaita, mutta pelkästä nimestä ei tule maksettua liikaa, vaikka laukku onkin designer-laukku ja tätä merkkiä myyvät monet luksuskaupat kuten esimerkiksi Harrods. Kurt Geigerin laukut vaikuttaisi olevan aika suosittuja ainakin Briteissä ja myös Amerikassa, Suomessa merkki vaikuttaa olevan vähän tuntemattomampi?
Ihan aluksi katselin sellaista perus Kensington-laukkua, mutta sitten silmiini osui tämä Union Jack-versio, missä on mun mielestä hauska design. Ensinnäkin toi haukan pää on mun mielestä tosi tunnistettava ja erikoinen, ja kun näin tuon version siitä, niin siitä tuli tunne että toi on pakko saada!
Katselin Kurt Geigerin laukkuja ensin Zalandosta mutta siellä ei ollut tuota UJ-versiota myynnissä. Kurt Geigerin omilla sivuilla niille oli oma tuotesivu, mutta laukut oli jo myyty loppuun. Kävin sitä sivua kokeilemassa sitten vielä pari kertaa, ja melkein luovuin toivosta kunnes sinne tuli randomisti niitä vielä myyntiin lisää ja sitten ne olivat vielä alennuksessa! Mietin että vitsit mikä serendipity.
Huom. nyt se näyttää olevan taas kaikkialta loppu, mutta sivuilta löytyy silti vaikka mitä muita laukkuja. Siellä näyttäisi olevan taas alessa kaikenlaista, ja alenettuja tuotteita ilmaantuu ja katoaa tosi nopeasti kun alennusprosentti on jopa 70% joissain tuotteissa. Valikoima on tosi kirjava!
Sain siis tilattua laukun Kurt Geigerin EU-sivuilta, sieltä pystyi valitsemaan kohdemaaksi Suomen, ja tilaamani paketti tuli sujuvasti viikon sisällä DHL:n pakettipisteeseen. Postikulut oli 15 puntaa. DHL lähetti viestin, jonka avulla he tullasivat paketin, ja siitä ei tullut mitään lisäkuluja mulle. Olettaisin että käytäntö on varmaan sama nytkin. Zalandossa näyttää olevan kanssa laukkuja ja myöskin hyviä alennuksia, mutta valikoima on pienempi.
Mun luottolaukkuni oli TLC:n (tender loving care) tarpeessa, koska se on roikkunut mun olalla mukana ihan jatkuvasti kohta vuoden verran, ja saanut siten osakseen vähän kovaakin kohtelua. Se on siihen nähden, kuinka paljon olen sitä käyttänyt, todella upeassa kunnossa, mutta koska laukku on kuitenkin ihanan pehmeää lampaannahkaa, niin sen reunat ovat kovalla koetuksella ja alkaneet menettää väriä ja repsottaa koska en kohtele sitä mitenkään silkkihansikkain.
Kulumaa reunassa |
Nahkalaukun kulumia voi korjata ihan askartelukäyttöön tarkoitetulla akryylimaalilla. Nahalle on myös mahdollista ostaa nahkamaalia, mikä on ohuempaa, mutta vedellä laimennettuna tavallinenkin askarteluakryylimaali toimii. Suosittelen tätä keinoa lähinnä siinä tapauksessa, että laukun väri on sama kuin maalin, tai jos väri on helppo sekoittaa ja mätchätä laukun väriin. (Tällä tavalla luksuslaukutkin entisöidään.)
Ensiksi laukun pinta kannattaa puhdistaa, siihen voi käyttää esimerkiksi marseillesaippuaa laimennettuna, jos laukku kestää vettä. Huom. käytä nahan puhdistamiseen aina viileää tai haaleaa vettä! Kuuma vesi voi pilata nahan. Laukku saattaa myös menettää väriä pesussa. Tämän laukun pinnan puhdistamiseen käytin vain vedellä kostutettuja vanulappuja.
Tämän maaliputelin olin ostanut Clasusta |
Kulumien korjaamiseen käytin maalin lisäksi pehmeää, puhdasta sivellintä. Maalaus kannattaa aloittaa ohuesti ja pieneltä alueelta.
Maali kuivumassa |
Maalatut kohdat olivat kuivuttuaan mattapintaiset ja kiillottomat muuhun laukkuun verrattuna.
Ennen kiillotusta |
Nahan kiillottamiseen käytin carnauba- ja sheavahaan perustuvaa kenkävoidetta, koska mun kyseisen laukun kanssa se toimi hyvin ja näyttää suojaavan nahkaa. Kenkävoidetta ei yleensä suositella, joten nahanhoitoaine olisi parempi, mutta ainesosat niissä vaikuttavat olevan yleensä molemmissa hyvin samanlaiset. Aineen voi levittää ohuesti sormilla tai kankaanpalalla, jonka jälkeen pitää odottaa hetki että aine kuivahtaa, jonka jälkeen sen voi kiillottaa liinalla.
Kiillotuksen jälkeen |
Mun piti taas improvisoida tämän reseptin kanssa, koska tein mince piet tosiaan ainesosilla, jotka löysin peruskaupoista. Ensin siis pitää tehdä mincemeat, mikä ei nimestä huolimatta sisällä lihaa.
Mincemeat-resepti:
Ainesosat:
Laita kaikki ainesosat kattilaan ja sekoittele miedolla lämmöllä noin 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä ja säilö esimerkiksi isossa lasipurkissa (tästä leipoo monta pellillistä mince pie'ta ja mincemeat säilyy hyvin jääkaapissa. Jos haluat säilöä sitä pitkään, lisää sherry vasta lopuksi erikseen vasta kun seos on jäähtynyt.
Varsinaisten mince pie-leivosten tekemiseen tarvitaan murotaikinaa. Itse tein kuuden leivonnaisen satseja seuraavanlaisella reseptillä:
Mince pies ja itsetehty clotted cream |
Mixed spice eli pudding spice on brittiläisessä joululeivonnassa yleisesti käytetty maustesekoitus, jota käytetään esimerkiksi mince pie-leivonnaisissa. Ja mince piet ovat briteille yhtä tärkeitä kuin tähtitortut on suomalaisille! Se muistuttaa hieman piparkakkumaustetta, mutta on kuitenkin erilaista. Mistään en ole vielä tähän mennessä löytänyt valmista mixed spice-sekoitusta, joten minun on täytynyt tehdä sitä itse. Tämä resepti on suomalaistettu versio, koska alkuperäiseen reseptiin yleensä kuuluu myös muskottikukkaa, mitä on mun kokemuksen mukaan aika huonosti Suomesta saatavilla, niin olen tässä jättänyt sen pois.
Ja kun monessa joulureseptissä siis käytetään mixed spicea, johon kuuluu itsessään montaa eri maustetta, niin säästää itseltään paljon päänvaivaa kun on sekoittanut sen jo valmiiksi. Säilyttämiseen käytän pientä lasipurkkia, ja mausteiden mittaamiseen muovisia mittalusikoita (1 teelusikka ja 1 ruokalusikka).
Maustesekoitukseen tulee siis:
Hiuksista tuli kyllä sileämmät, mutta kaiken sen hypen jälkeen olin ehkä odottanut vähän vielä silkkisempää lopputulosta. Voi olla etten laittanut tukkaan tarpeeksi Olaplexiä, niin että vika voi olla myös käyttäjässä. Harjaaminen oli kyllä helpompaa ja tukka oli selvästi pehmeämpi. Ehkä arastelin määrän kanssa sen takia, koska tuotteen hinta vähän hirvitti, koska pullo näyttää niin pieneltä. Toisaalta tuote on yllättävänkin riittoisa, ainakin mun käytössä on ollut. (Tähän siis sellainen disclaimer että no 3 on siis ainoa tuote Olaplexiltä jota olen kokeillut, joten mulla ei ole mielipidettä muista Olaplexin tuotteista.)
Arvelen että ehkä parhaimman tuloksen saa kampaajalla otetusta Olaplex-käsittelystä, mutta sellaista en ole siis itse kokeillut. Mietin myös sitä, kuinka paljon tästä kuluttajaversio-Olaplexin tehosta perustuu sen tehoaineeseen mikä on siis bis-aminopropyl diglycol dimaleate, kun siinä on myös inci-listan kärjessä propylene glycol, minkä olen huomannut muissakin hiustenhoitotuotteissa silottavan tukkaa. Onko kukaan muu huomannut samaa?
Ja vaikka hiuksista tulikin vähän sileämmät, niin tuntui että se sileys haihtui parin pesun jälkeen nopeasti pois, eli pysyvää tulosta en sillä saanut, vaan tuotetta pitäisi käyttää suht säännöllisesti. Ilmeisesti nämä Olaplexin luomat rikkisidokset siis kyllä korjaavat hiusta, mutta ovat hiusten omia rikkisidoksia heikompia? Pitänee tylsästi todeta että kaikista optimaalisinta olisi siis hiusvaurioiden korjaamisen sijasta välttää niiden syntymistä alunperinkään... Mutta kyllähän tästä siis iloa on, varsinkin osana säännöllistä hiustenhoitorutiinia, mikä mullakin oli joskus ennen mammautumista. Olaplex voi siis olla ns Holy Grail-luokan tuote, jos sitä käyttää säännöllisesti.
Onko teillä muilla kokemuksia Olaplexistä?
Täällä meillä on satanut jo vähän lunta jo, että tunnelma alkaa olla jo melko jouluinen, vaikkei vielä ole edes joulukuu! Ehkä näistä postauksista alkaa jo näkyä että alan jo fiilistellä joulua pikkuhiljaa. Mieleni teki siis leipoa jotain makeaa, niin tein tällaisen tarte tatin-reseptiin perustuvan piirakan, mutta käytin omenoiden sijaan päärynöitä (conference-lajiketta, 2 isoa päärynää), jotka kuorin ja joista postin karat ja siemenkodat, ja joita paistoin voissa ja sokerissa, ja lisäsin ripauksen piparkakkumaustetta kunnes päärynät olivat karamellisoituneet. Tämä ei siis ole oikea tarte tatin, koska paistoin piirakan "oikeinpäin".
Sekoitin sulaneen voin, sokerin ja kananmunan keskenään ennen jauhojen lisäämistä. Taikinaan lisäsin noin puoli teelusikallista vaniljasokeria, ja paistoin uunissa noin kymmenen minuuttia ilman päärynöitä ja sitten 10-15 minuuttia päärynöiden kanssa. Päärynät ja piparkakkumauste toimi tosi hyvin yhdessä!
Jos Lontooseen on asiaa näin joulusesongin aikaan, niin Christmas at Kew on käymisen arvoinen nähtävyys, Kew Gardens on siis yksi maailman suurimmista kasvitieteellisistä puutarhoista ja se kuuluu Unescon maailmanperintölistalle. Joulun aikaan siellä on upea jouluaiheinen valo- ja äänishow, joka kattaa 2,6 kilometrin matkan läpi valtavan puutarha-alueen, ja siellä on mielettömästi ihmeteltävää.
Meidän retki Kew Gardensiin aloitettiin Brentford Gatelta, joka on Thames-joen varrella. Sieltä lähti opastettu reitti puistoalueelle. Joka puolelta kuului musiikkia joka täydensi valoshow'ta, ja tunnelma oli aika maagisen upea. Heti puistoon saavuttuamme löydettiin tiemme ruokakojuille, joiden vieressä sijaitsevien valtavien kukkaveistosten terälehdet värisivät vienossa tuulessa ja joka puolella kuului harras Ave Maria. Ruokakojuilta ostettiin lämmikkeeksi mulled winea, suklaakaakaota ja churroja. Jonkin matkan päässä taas värikkäästi valaistun Palm Housen edessä sijaitsevasta lammesta suihkutettiin vesisumua ja laservalot sinkoilivat kun Mariah Careyn All I want for Christmas pärähti soimaan.
Moi! Hello! I'm a Finnish mum of one and a wife to an amazing British husband. I'm currently on maternity leave but working as an architect - a job which I am passionate about. I like to write about Finland and Britain, and about our life as a bilingual and bicultural family. I also like to write about our pet dogs and seahorses.