Life update, uusi asunto + vastoinkäymisiä

Näkymä muuttopäivän aamuna meidän Helsingin asunnon ikkunasta

Ajattelin kirjoittaa tänne pitkästä aikaa kuulumisia. Tämä on aika henkilökohtainen postaus, ja mulla on aika sekalaiset fiilikset tätä kirjoittaessa.

Elämä on ollut aika kaoottista viimeiset kuukaudet, mutta tasaantumassa viimein. Saatiin siis viimein ostettua asunto ja ollaan myös ehditty muuttaakin jo. Oli ihanaa saada viimein koti, joka alkaa jo tuntua omalta. Mutta oon ollut aika väsynyt myös kun kaikki on tapahtunut aika nopeasti. Ollaan siis parin vuoden aikana muutettu kaupunkia jo kaksi kertaa, ensin kun olin viimeisilläni raskaana, ja nyt pienen lapsen kanssa. Oon tosi onnellinen että mun muu perhe on nyt lähellä ja monet asiat helpottui muuton myötä.

Muutto oli taas kerran aika rankka henkisesti ja fyysisesti. Uusi asunto on tosi kiva, mutta vaatii paljon työtä ja puunausta vielä, ja ensimmäinen kuukausi menikin nopeasti laatikkoja purkaessa ja kaikenlaisia asioita fiksaillessa, kuten vuotavia putkia ja rikkinäisiä pistorasioita ynnä muuta sellaista... Stressitaso on siis pysynyt melko korkealla. Kirsikkana kakun päällä oli se ylläri, että meille ei tullut puhdasta vettä moneen päivään meidän uudessa asunnossa. Me ei siis voitu asiaan mitenkään vaikuttaa, ja me huomattiin asia muuttopäivänä kun päästiin perille, eikä siis tiedetty mitä oli edes tapahtunut. Juomavesi piti hakea kaupasta ja sitä oli rajallisesti saatavilla, ja lähikaupasta pullovesi oli loppu, kun asia kosketti siis muitakin. Kaloille ei ollut paljon muuta vettä kuin se vesi, minkä niiden kuljettamiseen käyttämiini muovipusseihin olin muuttaessa laittanut akvaariosta, ja käänteisosmoosilaitetta en voinut käyttää. Menetin kaloista noin kolmasosan, mukaan lukien merihevoset... Pettymys oli ihan valtava. Juuri ennen muuttoa merihevoset olivat saaneet poikasia ensimmäistä kertaa ja olin tosi innoissani siitä, ja asiat näytti menevän tosi hyvin. Tuntui ihan absurdilta ja raivostuttavalta että näin piti käydä juuri kun muutettiin, ja jos se vesikatko olisi tapahtunut vähän ennen muuttoa tai vähän sen jälkeen, kaikki varmaan olisi ollut ihan ok. Mä yritin parhaani, mutta tällä kertaa se ei riittänyt.

Kudan poikasia

Halusin siis kertoa tämän asian täällä vaikka se on mulle aika raskasta vieläkin. Tällä hetkellä en ole vielä päättänyt, minkälainen suunnitelma mulla tarkalleen on merivesiakvaarion suhteen lähitulevaisuudelle, kun tilanne nyt näin yllättäen muuttui. Olisi ihanaa yrittää merihevosten kanssa uudestaan vielä, mutta tämä harrastus on muuttunut todella epävarmaksi tämän pandemian aikana, ja toisaalta tämä viimeisin takaisku on myös kyynistänyt mua, vaikka mulla on siis kokemusta merihevosista jo vuosien ajalta. Yksi iso syy blogin aloittamiselle mulla oli ylipäätään se, että voisin jakaa muille omia kokemuksia tästä harrastuksesta suomeksi. Jotain tutoriaalijuttuja merihevosiin liittyen voisin kuitenkin yrittää tehdä, jos siitä on jollekulle iloa tai hyötyä. Muutenkin blogin kirjoittaminen on mulle yleensä tosi kivaa, aina silloin kun mulla on sille aikaa, mitä nyt on siis ollut valitettavasti tosi rajallisesti. Nyt meillä on siis pintaremonttiprojekti meneillään, mitä voisi olla kiva dokumentoida myös.